25.4.2023
Rakennettu ympäristö on yksi suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Merkittävimmät päästöt liittyvät rakennusten käytönaikaiseen energiankulutukseen. Rakennusten energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa suunnittelulla ja toteutuksella, mutta myös materiaalivalinnoilla. Siksi rakennustuoteteollisuudella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä niin valmistamiensa tuotteiden ominaisuuksien kuin niiden valmistusprosessien osalta.
Energiatehokkuus kaikkien mielessä
Rakennetun ympäristön aiheuttamat päästöt muodostuvat materiaalituotannosta ja rakentamisesta sekä rakennusten energiankulutuksesta, kunnossapidosta, korjauksista ja lopulta purkutyöstä sekä purkujätteen käsittelystä. Noin 60 prosenttia rakennusten elinkaaren hiilidioksidipäästöistä syntyy käytössä tarvittavan energian – lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkön – tuotannosta.
Siksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisella on erittäin merkittävä vaikutus päästöjen vähentämiseen. Tehokas, oikein suunniteltu ja toteutettu lämmöneristys, jossa käytetään vastuullisesti tuotettuja ja kestäviä eristemateriaaleja, on keskeistä rakennusten energiatehokkuuden varmistamiseksi.
Pitkäikäisiä, vastuullisesti tuotettuja materiaaleja
Rakennusmateriaalien kestävyys käytössä sekä mahdolliset kunnossapitotarpeet ovat tärkeitä seikkoja niiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten kannalta. Mitä paremmin tuote säilyttää halutut ominaisuudet ja mitä vähemmän se vaatii huoltoa, sitä parempi ympäristölle ja ilmastolle. Tärkeää on esimerkiksi se, että valittu eristemateriaali säilyttää eristyskykynsä ja mittansa rakennuksen koko elinkaaren ajan, lämpötilan ja kosteuden vaihteluista huolimatta. Kivivilla on hyvä esimerkki tällaisesta eristemateriaalista.
Vaikka rakennuksen käyttö kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin eristemateriaalin valmistus, me Parocilla työskentelemme jatkuvasti myös valmistuksesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Suomi on asettanut erittäin kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035. Osana rakennusalaa olemme valmiita kantamaan vastuumme ja tukemaan tätä tavoitetta.
Jätteen tuottajasta jätemateriaalin tehokkaaksi hyödyntäjäksi
Rakentaminen on tunnistettu merkittäväksi jätteen tuottajaksi – esimerkiksi Suomessa noin 33 prosenttia jätteestä syntyy rakentamisen ja purkamisen yhteydessä. Ongelmaan on systemaattisesti etsitty ratkaisuja tehostamalla materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä yritys- että toimialatasolla.
Hyvä esimerkki uudelleenkäytön kehittämisestä oli Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston toteuttama Geodesign-hanke. Siinä edistettiin valmistusjätteen uudelleenkäyttöä geopolymeerin raaka-aineena ja haettiin geopolymeerille uusia käyttökohteita. Geopolymeeri on betonin kaltainen materiaali, joka kestää erittäin korkeita lämpötiloja ja jota voidaan valmistaa useista teollisuuden sivutuotteista. Vuoden 2018 lopussa päättyneessä Geodesign-hankkeessa saatiin lupaavia tuloksia teollisuusjätteen hyötykäytöstä geopolymeerimateriaalin avulla. Lupaavaa tutkimustyötä on jatkettu EU:n tukeman WOOL2LOOP-projektin muodossa. Hanke keskittyy yksinomaan rakennusteollisuuden tuottaman mineraalivillajätteen uudelleenkäyttöön.
Poliittista tahtoa ja toimialan saumatonta yhteistyötä tarvitaan
Ihanteellisiin olosuhteisiin rakennusalalla on vielä matkaa. Tehokkaan kierrätysjärjestelmän rakentaminen vaatii sekä poliittista tahtoa että saumatonta alan yhteistyötä; sääntelyä sekä ratkaisuja haitallisten, kierrätykseen kelpaamattomien materiaalien käsittelyyn.
Rakentamisen jätemateriaaleissa on valtava potentiaali. Niin luonnonvarojen säästämisen, ilmastonmuutoksen hillinnän kuin taloudenkin kannalta olisi erittäin toivottavaa, että tämä potentiaali voitaisiin hyödyntää ja materiaali käyttää uudelleen. Jätteen sijaan käytetyt materiaalit tulisikin nähdä arvokkaana raaka-aineena, jolla on monipuoliset käyttömahdollisuudet ja joka toimii inspiraation lähteenä innovaatioille.
Paroc
Blogi-kirjoitus on aiemmin julkaistu englanniksi paroc.com sivulla 1.7.2019
